Skip to content

Yleiskuvasta ja vastarinnasta

24.3.2010

Noita edellisten postien ”yleiskuvia” voisi ehkä tarkentaa muutamalla yhtä yleisellä sanalla. Mielenosoitukset ovat tosiaan kohtalaisen yleisiä täällä ja Oaxaca onkin perinteisesti ollut tunnettu vahvoista kansanliikkeistään. Näin siis jo ennen vuoden 2006 kansanliikettä (tai silloin muodostunutta ”liikkeiden liikettä”). Myöskään vuoden 2006 kansannousun lopettaneet rajut tukahduttamistoimet, jotka jatkuvat edelleen, eivät ole hiljentäneet väkeä täysin.

Parin ensimmäisen viikon aikana silmiini osui opettajien ammattiliiton koolle kutsuma naistenpäivän marssi (joka perinteisten naistenpäivän tasa-arvovaatimusten lisäksi vaati mm. poliittisten vankien vapauttamista ja näiden sijaan vankeutta kuvernööri Ulises Ruizille) APPO:n ja opettajien ammattiliiton järjestämiä tiesulkuja, joilla tuettiin sähkötyöntekijöiden liiton SME:n kansallista lakkoa, sekä samanaikaisesti zocalolle (keskusaukio) ahtautuneet sosialistien ja Antorcha Campesina -liikkeen mielenosoitukset. Lisäksi jossain välissä on ollut ainakin tukimielenosoituksia Chiapasin zapatistikapinallisille sekä kaikenmoisia foorumeja, seminaareja, kongresseja, kokouksia ja keskustelutilaisuuksia.

Sähkötyöntekijöiden lakosta ja siihen liittyvästä konfliktista on tulossa juttu Toinenmeksiko.org-sivustolle, joten ehkäpä mielenkiintoisin tässä käsiteltäväksi on tuo Antorcha Campesina. Kyseessä on nimittäin Oaxacassa hallitsevaa (ja useita vuosikymmeniä koko Meksikoa aina viime vuosiin hallinnutta) PRI-puoluetta lähellä oleva ryhmä. Tai käytännössä osa PRI:tä: son priistas, ovat ”priistoja”, sanoisivat monet hieman tuhahtaen.

Suomalaisesta näkökulmasta katsoen vielä kummallisempaa on se, että kyseessä ei ollut mikään muutaman tunnin tai yhden päivän mielenosoitus. Pari viikkoa sitten alkanut mielenosoitus nimittäin jatkuu edelleen zocalolla protestileirin, plantónin, merkeissä ja onpa mielenilmaisua vahvistettu välillä myös tiesuluin.

Odotamme Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin maanviljelijöitä katkaisemaan Mannerheimintien liikenteen ja pystyttämään protestileiriä eduskuntatalon eteen vaatien Vanhaselta lisävaroja kunnallispalvelujensa parantamiseen. Ja ehkäpä saamme odottaa hetkisen?

Poliittinen todellisuus ja tavanomaiset toimintatavat ovat siis hieman erilaisia kuin Suomessa. Kutakuinkin kaikki puolueet ovat myös vahvasti pirstoutuneita ja kytköksissä Antorcha Campesinan kaltaisiin ”ruohonjuuritason” ja eri alojen etujärjestöihin – ja etenkin PRI:n tapauksessa Oaxacassa myös puolisotilaallisiin joukkoihin.

Vaikka PRI:n ja muiden puolueiden lonkerot ovat luikerrelleet (tai ostaneet tai uhkailleet tiensä) moniin järjestöihin, on toki myös liikkeitä, jotka pitävät varovaista ja monissa tapauksissa varsin päättäväistäkin etäisyyttä puolueisiin. APPO tasapainottelee tässä välillä pysyen ainakin vielä puoluepolitiikan suhteen neutraalina ja osin jopa sen vastaisena (vaikka erilaisten vasemmistolaisten etujoukkojen kaappausyrityksistä ei ole puutetta).

Näitä puoluepolitiikasta erossa pysyviä liikkeitä yhdistää ajatus radikaalista demokratiasta ja paikallisesta itsehallinnosta, jonka kannalta puolueiden valtapeli on usein lähinnä tuhoisaa. Monesti taustalla on vuosisatojen siirtomaavallan ja Meksikon modernin valtion kasvun jaloissa juuri ja juuri hengissä säilynyt alkuperäiskansojen kylä- ja kansankokouksiin, kulttuurisiin käytäntöihin ja yhteisöllisyyteen perustuva itsehallinto: halu päättää itse omista asioista ja määrittää yhteisöissä tapahtuva muutos sen sijaan, että ”kehitys” saneltaisiin ulkoapäin (mikä usein tarkoittaa myös alueella olevien luonnonvarojen ”hyödyntämistä” muiden tarkoituksiin).

Siksi puhutaan vastarinnassa olevista yhteisöistä, comunidades en resistencia, jotka puolustavat kulttuuriaan, maataan ja asuinaluettaan sekä itsehallintoaan valtion ja suuryritysten ylivaltaa vastaan. Antorcha Campesina saattaa protestoida ja vaatia lisää rahaa teiden ym. kunnallisten palveluiden ja infrastruktuurin toteuttamiseen, mutta se ei ole vastarinnassa tässä mielessä. Protestileirikin saa olla hallinnon siihen puuttumatta, toisin kuin opettajien leiri vuonna 2006. Yleinen järjestys ei ole uhattuna ja zocalo voi jatkaa rauhaisaa eloaan.

Advertisements
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: